VKS:2022:1 Ohje syyttäjien valtakunnallisesta varallaolosta

YLEINEN OHJE VKS:2022:1 
Dnro 020/31/20
Annettu 21.1.2022
Voimassa 6.5.2022 - toistaiseksi
Kumoaa VKS:2017:1

1 Ohjeen soveltamisala

Tämä ohje koskee kaikkia kolmea valtakunnallista varallaolojärjestelmää, eli 1) yleisvarallaoloa, 2) poliisirikosasioiden tutkinnanjohtajien varalla-oloa ja 3) Eurojustin Suomen osaston tehtävistä huolehtivien syyttäjien varallaoloa. 

Varallaolojärjestelmät ovat rikosasioiden käsittelyyn liittyvien välttämättömien ja kiireellisten tehtävien hoitamista varten. Ohje koskee vain virastoajan (arkisin klo 08.00 - 16.15, Eurojust-varallaolossa klo 09.00 - 18.00) ulkopuolista aikaa.

2 Yleistä

Syyttäjälle kuuluvista tehtävistä huolehditaan lähtökohtaisesti virastoaikana niiden itsenäisten ja riippumattomien syyttäjien toimesta, jotka on määrätty hoitamaan kutakin asiaa alueellisen taikka muun työnjaon perusteella. Välttämättömät ja kiireelliset syyttäjäntehtävät on kuitenkin pystyttävä hoitamaan myös virastoajan ulkopuolisena aikana tapauksissa, joissa asiaa hoitamaan määrätty syyttäjä ei ole tavoitettavissa tai asiaa ei ole vielä määrätty kenenkään syyttäjän hoidettavaksi.

Tarve syyttäjän toimivaltaan kuuluvien tehtävien suorittamiseen virasto-ajan ulkopuolella voi liittyä monenlaisiin tilanteisiin. Esimerkiksi rikosvastuun toteuttamiselta vaadittava joutuisuus ja taloudellisuus voivat edellyttää, että vaikeasti tavoitettavan henkilön tekemäksi epäiltyä rikosta koskeva syyteharkinta suoritetaan ja syyte pannaan vireille syyttäjän antamalla haasteella välittömästi epäillyn ollessa vielä läsnä esitutkintaviranomaisen luona.

Vastaavasti voi syyttäjällä jo vireillä olevassa asiassa ilmetä virastoajan ulkopuolella välttämätön tarve esimerkiksi pakkokeinoihin tai kansainväliseen oikeusapuun liittyviin syyttäjän kiireellisiin toimenpiteisiin.

Poliisimiehen tekemäksi epäilty rikos saattaa myös vaatia kiireellisiä tutkinnanjohtajana toimivan syyttäjän toimenpiteitä, esimerkiksi pakkokeinopäätösten tekemistä. 

Muista maista voi tulla virastoajan ulkopuolella Suomeen liittyviä kyselyitä, jotka vaativat pikaista koordinointia.  

3 Yleisvarallaolo

3.1 Yleistä

Syyttäjien yleisvarallaolo kiireellisten ja välttämättömien syyttäjäntehtävien hoitamista varten järjestetään Syyttäjälaitoksesta annetun lain 25 § 1 momentin nojalla. Lainkohdan mukaan valtakunnansyyttäjä voi järjestää syyttäjien varallaolon tarkoituksenmukaisella tavalla.

Syyttäjällä on syyttäjälaitoslain 10 §:n mukaan itsenäinen ja riippumaton syyteharkintavalta. Hän tekee itsenäisesti ja riippumattomasti päätösvaltaansa kuuluvat, rikosoikeudellisen vastuun toteuttamista koskevat ratkaisut käsiteltävänään olevassa rikosasiassa. Syyttäjä on toimivaltainen syyttäjäntehtävissä koko maassa.

Syyttäjälaitoslain 25 §:n 3 momentin mukaan valtakunnansyyttäjän varallaolotehtävään määräämällä syyttäjällä on kuitenkin varalla ollessaan toimivalta päättää toimenpiteistä toisen syyttäjän käsiteltäväksi määrätyssä asiassa, jos toimenpide ei siedä viivytystä.

Yleisvarallaolo koskee myös valtakunnansyyttäjän yksinomaiseen toimi-valtaan kuuluviin rikosasioihin, kuten terrorismirikoksiin liittyviä syyttäjäntehtäviä. Niitä koskevissa asioissa voidaan virastoajan ulkopuolella ottaa yhteyttä yleisvarallaoloa hoitavaan syyttäjään, joka välittää yhteydenottopyynnön valtakunnansyyttäjälle tai apulaisvaltakunnansyyttäjälle siitä erikseen annetun ohjeistuksen mukaisesti.

3.2 Varalla olevat syyttäjät

Valtakunnansyyttäjä määrää yleisvarallaolosta huolehtimaan ilmoittautumisten perusteella 17-26 syyttäjää määräajaksi. Määräystä voidaan muuttaa tai se voidaan peruuttaa ilmenneen tarpeen perusteella. Tehtävään määrättävällä syyttäjällä tulee olla vähintään viiden vuoden pituinen syyttäjäkokemus ja hänen virkasuhteensa on oltava voimassa koko tehtävämääräyksen voimassaolon ajan. 

Jos tehtävään ilmoittautuu yli 26 syyttäjää, saavat etusijan he, jotka eivät ole mukana poliisirikosasioiden tutkinnanjohtajien varallaolossa. Jos etusijan saaneita on yli 26, saavat heistä vuorostaan etusijan ne, joita ei ole edellisellä valintakierroksella määrätty yleisvarallaoloon. Tässä ei kuitenkaan huomioida ennen tämän ohjeen antamista annettua varallaolomääräystä (dnro 2/32/17). Muilta osin valinnat tehdään tarvittaessa arvonnan perusteella. 

Tällä tavalla mahdollisimman moni syyttäjä saa mahdollisuuden toimia varallaolotehtävässä. Valtakunnansyyttäjän toimisto pyytää ennen uuden määräyksen antamista yleisvarallaolosta kiinnostuneita syyttäjiä ilmoittautumaan tehtävään. 

3.3 Varallaoloaika ja varallaolon järjestelyt

Valtakunnansyyttäjän toimisto huolehtii viikon pituisten varallaolovuorojen jakamisesta syyttäjille sekä vuorolistan ylläpidosta ja jakelusta asianomaisille tahoille. Voimassa oleva vuorolista on myös nähtävillä Syyttäjälaitoksen intranetissä (Syyttäjän työ > Päivystys > Yleisvarallaolo). Varalla-olovuorot vahvistaa valtakunnansyyttäjän toimisto.

Jos yleisvarallaoloon määrätty syyttäjä on mukana myös poliisirikosasioiden tutkinnanjohtajien varallaolossa, ei hän voi hoitaa molempia varallaolotehtäviä saman vuoron aikana. Yleisvarallaolossa ja poliisirikosasioiden tutkinnanjohtajien varallaolossa toimivaa syyttäjää ei myöskään lähtökohtaisesti määrätä hoitamaan näitä varallaoloja peräkkäisinä viikkoina. 

Yleisvarallaolovuoro alkaa perjantaina klo 16.15 ja päättyy seuraavan viikon perjantaina klo 08.00. Varallaoloaika on varallaolovuoron aikainen virastoajan ulkopuolinen aika (arkisin klo 16.15 - 8.00 ja viikonloppuisin perjantaista klo 16.15 maanantaihin klo 8.00 saakka). Perjantain ollessa arkipyhä varallaolovuoro ja -aika alkavat kuitenkin jo klo 8.00.

Syyttäjä voi poiketa vuorolistan mukaisesta varallaolojärjestyksestä loman, sairauden tai muun esteen sattuessa sopimalla vuoron vaihtamisesta toisen samalla vuorolistalla varallaoloon määrätyn syyttäjän kanssa. 

Kiireellisissä tilanteissa, joissa syyttäjä ei ehdi vaihtaa vuoroaan tai hän tulee estyneeksi kesken varallaolovuoronsa, tulee esteestä ilmoittaa viipymättä sähköpostitse valtakunnansyyttäjän toimistoon sen virastosähköpostiosoitteeseen (virastoaikana lisäksi puhelimitse) ja varallaolomääräyksen antajalle. Jotta sijaistaminen saadaan järjestettyä mahdollisimman pikaisesti, tulee esteilmoitus toimittaa samalla sähköpostilähetyksellä myös muille vuorolistalla oleville syyttäjille. 

Estyneen varallaolijan sijaistamiseen halukkaiden syyttäjien tulee ilmoittautua mahdollisimman pikaisesti vastaamalla sähköpostiviestillä edellä mainitulle vastaanottajaryhmälle. Estyneen varallaolijan tulee tarvittaessa pyrkiä mahdollisuuksien mukaan hankkimaan itselleen sijainen myös muulla tavoin, esimerkiksi puhelimitse. Ensimmäisenä ilmoittautunut syyttäjä huolehtii sijaistamisesta. Hänen tulee aloittaa sijaistaminen välittömästi. 

Valtakunnansyyttäjän toimisto voi myös jakaa sijaistamisen useamman ilmoittautuneen syyttäjän kesken.

Muista vuorolistaan tehtävistä muutoksista kuin syyttäjien keskinäisistä varallaolovuorojen vaihdoista päättää valtakunnansyyttäjän toimisto.

Varallaolovuorojen vaihdoista syyttäjien kesken sekä tarpeesta tehdä valtakunnansyyttäjän toimiston toimesta muita muutoksia vuorolistaan on ilmoitettava mahdollisimman aikaisessa vaiheessa valtakunnansyyttäjän toimistolle.

Varalla olevan syyttäjän on oltava varallaoloaikana tavoitettavissa puhelimella valtakunnallisessa päivystysnumerossa sekä sähköpostilla omassa, vuorolistassa ilmoitetussa virkasähköpostiosoitteessaan. Varallaolijan on myös huolehdittava valmiudestaan päästä viivytyksettä käyttämään syyttäjän työvälineisiin kuuluvia tietojärjestelmiä, koska varallaoloaikana hoidettavaksi tulevat asiat vaativat yleensä myös niissä tehtäviä toimenpiteitä.

Varallaolovuoronsa päättävän syyttäjän on soittamalla seuraavalle varalla olevalle syyttäjälle tai muulla tavalla varmistauduttava siitä, että tämä on varallaolovuoronsa alettua tavoitettavissa päivystysnumerosta.

3.4 Varalla olevan syyttäjän tehtävät

Yleisvarallaolon tarkoituksena on varmistaa kiireellisten ja välttämättömien syyttäjäntehtävien hoitaminen virastoajan ulkopuolisina aikoina. Kiireellisiä ja välttämättömiä ovat tehtävät, joiden siirtäminen virastoaikana säännönmukaisessa järjestyksessä hoidettavaksi ei ole mahdollista, taikka olisi omiaan aiheuttamaan asian käsittelylle huomattavaa ylimääräistä viivytystä, suuria lisäkustannuksia tai muuta merkittävää haittaa.

Varalla olevan syyttäjän on sen vuoksi hoidettava varallaoloaikanaan kaikenlaisia syyttäjän toimivaltaan kuuluvia tehtäviä, mikäli niiden kiireellisyys ja välttämättömyys sitä edellyttävät. Tyypillisesti voi varalla olevan syyttäjän suoritettavaksi tulla esimerkiksi esitutkintayhteistyöhön, ulkomailla tehdyn rikoksen esitutkinnan aloittamisesta päättämiseen, pakkokeinoihin, syytteen vireille panoon syyttäjän haasteella sekä kansainväliseen oikeudelliseen yhteistyöhön liittyviä syyttäjän toimivaltaan kuuluvia tehtäviä.

Valtakunnansyyttäjän yksinomaiseen syyteharkintavaltaan kuuluviin asioihin liittyvistä varalla olevan syyttäjän tehtävistä on lausuttu edellä kohdassa 3.1.

Kysymys tehtävän suorittamisen kiireellisyydestä ja välttämättömyydestä on ratkaistava tapauskohtaisesti tehtävässä kokonaisarvioinnissa. Siinä otetaan huomioon hyödyt ja haitat, joita tehtävän suorittamiseen varallaoloaikana tai vastaavasti lykkäämiseen virastoaikana suoritettavaksi liittyy.

Valtakunnallisen yleisvarallaolon tarkoituksena ei ole siirtää varalla ole-vien syyttäjien hoidettaviksi tehtäviä, jotka voidaan ilman merkittävää haittaa hoitaa virastoaikana säännönmukaisessa järjestyksessä määräytyvien syyttäjien toimesta.

Varalla olevan syyttäjän tehtäviä suoritettaessa on noudatettava kutakin toimenpidettä koskevia säännöksiä, määräyksiä ja ohjeita samalla tavalla kuin säännönmukaisessa syyttäjäntoiminnassa. Varallaoloaikana käsiteltäviin asioihin voi kuitenkin liittyä erityispiirteitä, minkä vuoksi seuraavassa esitetään joitakin varalla olevien syyttäjien hoidettavaksi tyypillisesti tuleviin asioihin liittyviä näkökohtia.

3.4.1 Esitutkintayhteistyö

Yhden kosketuksen periaatteella hoidettavassa asiassa, jossa varalla oleva syyttäjä suorittaa syyteharkinnan ja panee tarvittaessa jutun vireille syyttäjän haasteella epäillyn ollessa vielä läsnä esitutkintaviranomaisessa, kuuluu varalla olevalle syyttäjälle vastuu myös esitutkinnan riittävyyden ja asianmukaisuuden varmistamisesta. Syyttäjällä, joka huolehtii syytteen ajamisesta varalla olevan syyttäjän vireille panemassa jutussa, ei välttämättä ole edellytyksiä esitutkinta-aineistossa olevien mahdollisten virheiden ja puutteiden korjaamiseen.

Kun lisäksi otetaan huomioon, että varalla olevien syyttäjien antamilla haasteilla vireille pannut asiat käsitellään tuomioistuimessa yleensä vastaajan ollessa poissa ja tavoittamattomissa, korostuu varalla olevan syyttäjän vastuu esitutkinnan ja syyteharkinnan laadusta.

Varalla olevan syyttäjän on pyrittävä varmistamaan, että esitutkinta-aineistoon merkitään myös haastettavan henkilön äidinkieli ja muu hänen ymmärtämänsä kieli. Jotta tuomioistuin voi tarvittaessa varautua tulkin käyttöön istunnossa, on esitutkinta-aineistosta hyvä ilmetä myös se, aikooko vastaaja saapua istuntoon henkilökohtaisesti. 

Varalla olevan syyttäjän saatua esitutkintaviranomaiselta tiedon asiasta, joka on mahdollisesti käsiteltävissä yhden kosketuksen periaatteella, on syyttäjän arvioitava, voidaanko juttu panna vireille välittömästi syyttäjän antamalla haasteella. Syyttäjän on annettava asian edellyttämät ohjeet esitutkinnan suorittamista ja aineiston syyttäjälle toimittamista varten ja sovittava esitutkintaviranomaisen kanssa syyttäjän haasteen antamiseen liittyvistä järjestelyistä.

Esitutkintaviranomaisen pyytäessä varalla olevalta syyttäjältä toimenpiteitä tai kannanottoja, tulee varalla olevan syyttäjän osana esitutkintayhteistyötä selvittää, onko kysymyksessä olevalle jutulle jo määrätty säännönmukainen syyttäjä. Mikäli varalla olevan syyttäjän on välttämätöntä suorittaa toisen syyttäjän käsiteltäväksi jaetussa asiassa toimenpiteitä, on niistä ilmoitettava viimeksi mainitulle syyttäjälle viivytyksettä.

3.4.2 Syytteen vireillepano syyttäjän antamalla haasteella

3.4.2.1 Yleistä

Syytteen vireillepanoa varalla olevan syyttäjän antamalla haasteella käytetään ensisijaisesti asioissa, joissa se on edellä kohdassa 3.4 tarkoitetulla tavalla kiireellistä ja välttämätöntä.

Siten esimerkiksi esitutkintaviranomaisen kiinni ottaman henkilön tekemäksi epäiltyä rikosta koskevan syyteharkinnan suorittaminen ja syyttäjän haasteen antaminen välittömästi voi olla tarpeen, jos on kysymys maasta poistumassa olevasta tai muuten vaikeasti tavoitettavasta henkilöstä, jota ei ole aihetta pidättää tai vangita. Sen sijaan, jos epäillyn tiedetään olevan myöhemmin normaalisti tavoitettavissa, ei jutun välitön vireillepano syyttäjän haasteella ole yleensä välttämätöntä. 

Varalla oleva syyttäjä voi kuitenkin harkintansa mukaan suorittaa varallaoloaikana syyteharkinnan ja antaa haasteen myös muussa kuin tässä ohjeessa tarkoitetussa kiireellisessä asiassa, jos katsoo sen olevan tarkoituksenmukaista.

Tavoitteena on, että esitutkinnan ja syyteharkinnan suorittaminen sekä vastaajan haastaminen tapahtuvat yhdellä kosketuksella. Syyttäjän tulee siksi näissä tapauksissa lähtökohtaisesti ottaa asianomistajan korvausvaatimus ajettavakseen. Näin vastaaja saa korvausvaatimuksen samalla tiedokseen ja tuomioistuin voi ratkaista myös korvausvaatimuksen rikosasian käsittelyn yhteydessä. 

Valtakunnansyyttäjän toimisto ylläpitää syyttäjälaitoksen intranetissä tiedostoa, josta käyvät ilmi kunkin käräjäoikeuden määräämät syyttäjän haasteella vireille pantavien asioiden käsittelypäivät, istuntopaikat ja muut syyttäjän haasteen yhteydessä huomioon otettavat tuomioistuinten antamat ohjeet ja määräykset (Syyttäjän työ > Päivystys > Yleisvarallaolo).

3.4.2.2 Menettely

Syyttäjän haasteella vireille pantavaa asiaa valmistellessaan tulee varalla olevan syyttäjän suorittaa normaalit kirjaamistoimet sekä syyteharkinnan edellyttämät toimenpiteet. Käsittelytapakoodiksi tulee Sakari -järjestelmässä valita 05 (lyhenne SyHaK: Sy-haaste, kirjallinen) tai 06 (lyhenne SyHaS: Sy-haaste, suullinen). Koodin avulla tuomioistuin tunnistaa asian syyttäjän haasteella vireille pannuksi. Jos Sakarin asiaan liittyy DOK-asia AIPAssa, tulee DOK-asialle lisätä avainsana ”Syyttäjähaaste”.

Syyttäjä laatii haastehakemuksen ja huolehtii sen välittömästä tiedoksi antamisesta. Syyttäjän haasteen antamisessa noudatettavasta menettelystä on säädetty oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 5 luvun 19 §:ssä ja siinä viitatuissa lainkohdissa. 

Syyttäjän haasteen tiedoksi antaminen yhden kosketuksen menettelyllä hoidettavassa asiassa on yleensä tarkoituksenmukaisinta antaa esitutkintaviranomaisen tiedoksiantoon oikeutetun virkamiehen tehtäväksi. Syyttäjä voi tarvittaessa määrätä esitutkintalain 10 luvun 2 a §:n nojalla, että rikoksesta epäilty on velvollinen pysymään esitutkintaviranomaisen toimipaikassa syyttäjän haasteen tiedoksi antamista varten enintään kuuden tunnin ajan esitutkinnan päättämisestä. 

Haasteen antaneen syyttäjän on ilmoitettava esitutkintaviranomaiselle, että tämän tulee hyvissä ajoin ennen tuomioistuinkäsittelyä toimittaa valmis esitutkintapöytäkirja ja haastamisasiakirjat yhdellä kertaa syyt-teen ajamisesta huolehtivalle syyttäjäalueelle (jatkossa ’istuntopaikan alue’).

Aineisto toimitetaan tuomioistuimelle vasta siinä vaiheessa, kun se on kokonaisuudessaan saapunut istuntopaikan alueelle. Istuntopaikan alue toimittaa aineiston viivytyksettä yhdellä kertaa tuomioistuimelle, kuitenkin vähintään viikkoa ennen istuntopäivää. Istuntopaikan alue valvoo, että aineisto saapuu esitutkintaviranomaiselta ajoissa. Istuntopaikan alue toimittaa myös mahdollisen tilaamansa eurooppalaisen rikosrekisteriotteen tuomioistuimelle muun aineiston yhteydessä (tästä tarkemmin kohdassa 3.4.2.3). 

Jos varalla oleva haasteen antanut syyttäjä työskentelee muualla kuin istuntopaikan alueella, menetellään lisäksi seuraavasti: 
Istuntopaikan alue ei saa tietoa vireille pannusta asiasta Sakari-järjestelmän kautta. Haasteen antaneen syyttäjän on siksi toimitettava viivytyksettä jäljennökset haastamisasiakirjoista ja käytössään olleesta esitutkinta-aineistosta istuntopaikan alueelle ilmoituksin siitä, että juttu on pantu vireille syyttäjän haasteella. Haasteen antanut syyttäjä ei toimita asiakirjoja tuomioistuimelle, vaan siitä huolehtii istuntopaikan alue edellä kuvatulla tavalla.

Haasteen antanut syyttäjä siirtää asian keskeytystilaan alueensa Sakarissa. Koska varalla olevan syyttäjän antamalla haasteella vireille pantu syyteasia kirjautuu tämän alueen Sakariin syyttäjän asiana, ei juttua voi kirjata asiaksi istuntopaikan alueen Sakariin. Sen vuoksi istuntopaikan alue kirjaa jutun manuaalisesti alueen Sakariin ETL-ennakkoilmoituksena.  

Oikeudenkäynnin päätyttyä istuntopaikan alueen Sakarissa oleva ennakkoilmoitus finalisoidaan, ja haasteen antaneen syyttäjän alueen Sakarissa keskeytyksessä oleva asia arkistoidaan normaalisti. Istuntopaikan alueen on huolehdittava siitä, että haasteen antaneen syyttäjän alue saa tiedon jutun käsittelyn päättymisestä asian arkistointia varten.

3.4.2.3 Rikosrekisteriotteet

Korkeimman oikeuden ratkaisun KKO:2020:69 mukaan tuomioistuimen on hankittava selvitys ulkomaisista tuomioista samoin edellytyksin kuin rikosrekisteriote kansallisestikin hankittaisiin, jotta aikaisempi rikollisuus voidaan ottaa huomioon rangaistuslajin valinnassa.

Varalla olevalla syyttäjällä ei yleensä ole haastehakemusta laatiessaan käytettävissään kansallista tai eurooppalaista (ECRIS) rikosrekisteriotetta. Jotta rikosrekisteriotteen vaikutus seuraamukseen ei tule vastaajalle yllätyksenä, tulee varalla olevan syyttäjän mainita seuraamuskannanotossaan, mikä merkitys mahdollisilla rikosrekisterimerkinnöillä on seuraamusta määrättäessä. 

Istuntopaikan alue tilaa ECRIS-rekisteriotteen – aina kun sen pyytäminen on tarpeen – viipymättä saatuaan varalla olevalta syyttäjältä tiedon asian vireillepanosta syyttäjän haasteella. Istuntopaikan alue ilmoittaa ECRIS-rekisteriotteen tilaamisesta tuomioistuimelle ja toimittaa sen myöhemmin tuomioistuimelle edellä kohdassa 3.4.2.2 kuvatulla tavalla, samanaikaisesti muun aineiston kanssa.

3.4.2.4 Kielellisten oikeuksien toteutuminen 

Varalla olevan syyttäjän tulee haastetta antaessaan varmistautua siitä, että vastaajan oikeudesta haastehakemuksen tulkkaukseen (tai käännökseen) on huolehdittu. Tieto siitä, millä kielellä ja miten haastehakemus on annettu tiedoksi, tulee toimittaa tuomioistuimelle asiakirjojen yhteydessä, jotta tuomioistuin voi huolehtia ROL 6 a luvun mukaisista velvoitteistaan. 

Haasteen antaneen syyttäjän tuleekin muistuttaa esitutkintaviranomaista siitä, että tiedoksiantotodistukseen merkitään, millä kielellä asiakirjat on annettu tiedoksi ja onko tiedoksiannossa käytetty tulkkia. 

3.4.2.5 Tuomioistuimelle ilmoitettavat asiat

Haasteen antaneen syyttäjän on huolehdittava siitä, että haastehakemukseen ja KO-info -sivulle tavanomaisesti kuuluvien tietojen - kuten vastaajan vapaudenmenetysajan - lisäksi tuomioistuimelle välittyvät seuraavat tiedot:

•    juttu on pantu vireille varalla olevan syyttäjän antamalla haasteella
•    jutun käsittelypäivä ja mahdollinen käsittelyn kellonaika
•    ketkä henkilöt varalla oleva syyttäjä on jo haastanut istuntoon/keille henkilöille istunnosta on muulla tavalla ilmoitettu 
•    vastaajan äidinkieli ja muu tämän ymmärtämä kieli 
•    millä kielellä ja miten haastehakemus on annettu tiedoksi (käännös, tulkkaus)
•    henkilölle määrätty maahantulokielto, mikäli sellainen on tiedossa
•    haasteen varallaoloaikana antaneen syyttäjän virkapaikka ja yhteystiedot, sekä
•    istuntopaikan alue, jonka määräämä syyttäjä huolehtii syytteen ajamisesta, ja jolle tuomioistuimen tulee toimittaa mahdolliset asian käsittelyä koskevat tiedot ja tiedustelut.

Tiedot on hyvä merkitä selkeyden vuoksi KO-info -sivulle, vaikka ne löytyisivätkin myös haastamisasiakirjoista ja/tai esitutkinta-aineistosta. 

Istuntopaikan syyttäjäalue ilmoittaa tuomioistuimelle mahdollisesta ECRIS-rekisteriotteen tilaamisesta (tästä tarkemmin kohdassa 3.4.2.3). 

3.4.3 Kansainväliset asiat

Varalla olevien syyttäjien tehtäviin ei kuulu syyttäjälaitoksen yleisestä kansainvälisestä yhteydenpidosta huolehtiminen. Varalla olevan syyttäjän hoidettavaksi tuleva asia voi kuitenkin edellyttää välittömiä kansain-välisiä toimenpiteitä, joista varalla olevan syyttäjän tulee huolehtia. Varalla oleva syyttäjä hoitaa asian lähtökohtaisesti loppuun ja vain poikkeuksellisissa tapauksissa lykkää asian hoitamista siihen, että asian säännönmukainen syyttäjä hoitaa asian virka-ajan alettua. 

Varalla olevan syyttäjän kiireellisesti hoidettavaksi voi tulla esimerkiksi eurooppalaisen tai pohjoismaisen pidätysmääräyksen antaminen tai täytäntöön paneminen, omaisuuden jäädytyspäätöksen tekeminen tai täytäntöön paneminen, taikka eurooppalaisen tutkintamääräyksen vahvistamista koskevia asioita.

Valtakunnansyyttäjän toimisto ylläpitää syyttäjien kansainvälisiä toimenpiteitä koskevia ohjeita Syyttäjälaitoksen intranetin KV-asiat-osastossa.

3.5 Tietoturvallisuus

Varalla olevan syyttäjän ja esitutkintaviranomaisen välillä esitutkintayhteistyön, syyteharkinnan ja syyttäjän haasteen antamisen yhteydessä lähetettävät tiedot ovat yleensä salassa pidettäviä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 24 § 1 momentin 3-kohdan nojalla. Lähetettävään aineistoon voi tapauskohtaisesti sisältyä myös muiden salassapitoperusteiden alaisia tietoja.

Salassa pidettävää aineistoa sähköpostilla lähetettäessä tulee käyttää turvapostia, jonka käyttöohjeet löytyvät intranetistä:
Turvallisuus > Tietoturvallisuus > Tietoturvallisuusohjeita > TT11. Sähkö-posti > TT11.1 Turvapostin lähettäminen

4 Poliisirikosasioiden tutkinnanjohtajien varallaolo

4.1. Varalla olevat syyttäjätutkinnanjohtajat, varallaoloaika ja varallaolon järjestelyt

Valtakunnansyyttäjä määrää syyttäjälaitoslain 11 §:n nojalla ne syyttäjät, jotka toimivat tutkinnanjohtajina poliisimiehen tekemäksi epäillyn rikoksen esitutkinnassa. Virastoajan ulkopuolella tapahtuville kiireellisiä toimenpiteitä vaativille asioille on olemassa poliisirikosasioiden tutkinnanjohtajien varallaolojärjestelmä. 

Tutkinnanjohtajien varallaolo kiireellisten ja välttämättömien tutkinnanjohtajan tehtävien hoitamista varten järjestetään syyttäjälaitoslain 25 § 1 momentin nojalla. Määrään kaikki poliisirikosasioiden tutkinnanjohtajan tehtävään määrätyt syyttäjät hoitamaan vuorollaan niitä koskevaa varallaoloa. 

Valtakunnansyyttäjän toimisto huolehtii viikon pituisten varallaolovuorojen jakamisesta tutkinnanjohtajina toimiville syyttäjille sekä vuorolistan ylläpidosta ja jakelusta asianomaisille tahoille. Voimassa oleva vuorolista on myös nähtävillä Syyttäjälaitoksen intranetissä (Syyttäjän työ > Poliisirikosten päivystys). Varallaolovuorot vahvistaa valtakunnansyyttäjän toimisto.

Jos poliisirikosasioiden tutkinnanjohtajan tehtävään määrätty syyttäjä on mukana myös yleisvarallaolossa, ei hän voi hoitaa molempia varallaolotehtäviä saman varallaolovuoron aikana. Poliisirikosasioiden tutkinnanjohtajien varallaolossa ja yleisvarallaolossa toimivaa syyttäjää ei myöskään lähtökohtaisesti määrätä hoitamaan näitä varallaolovuoroja peräkkäisinä viikkoina.

Syyttäjälaitoslain 25 §:n 3 momentin mukaan valtakunnansyyttäjän varallaolotehtävään määräämällä syyttäjällä on varalla ollessaan toimivalta päättää toimenpiteistä toisen syyttäjän käsiteltäväksi määrätyssä asiassa, jos toimenpide ei siedä viivytystä.

Varallaolovuoro alkaa perjantaina klo 16.15 ja päättyy seuraavan viikon perjantaina klo 8.00. Varallaoloaika on varallaolovuoron aikainen virastoajan ulkopuolinen aika (arkisin klo 16.15 - 8.00 ja viikonloppuisin perjantaista klo 16.15 maanantaihin klo 8.00 saakka). Perjantain ollessa arkipyhä varallaolovuoro ja -aika alkavat kuitenkin jo klo 8.00.

Syyttäjätutkinnanjohtaja voi poiketa vuorolistan mukaisesta varallaolojärjestyksestä loman, sairauden tai muun esteen sattuessa sopimalla vuoron vaihtamisesta toisen samalla vuorolistalla varallaoloon määrätyn syyttäjätutkinnanjohtajan kanssa.

Kiireellisissä tilanteissa, joissa syyttäjätutkinnanjohtaja ei ehdi vaihtaa vuoroaan tai hän tulee estyneeksi kesken varallaolovuoronsa, tulee es-teestä ilmoittaa viipymättä sähköpostitse valtakunnansyyttäjän toimistoon sen virastosähköpostiosoitteeseen (virastoaikana lisäksi puhelimitse) ja varallaolomääräyksen antajalle. Jotta sijaistaminen saadaan järjestettyä mahdollisimman pikaisesti, tulee esteilmoitus toimittaa samalla sähköpostilähetyksellä myös muille vuorolistalla oleville syyttäjätutkinnanjohtajille. 

Estyneen varallaolijan sijaistamiseen halukkaiden syyttäjätutkinnanjohtajien tulee ilmoittautua mahdollisimman pikaisesti vastaamalla sähköpostiviestillä edellä mainitulle vastaanottajaryhmälle. Estyneen varallaolijan tulee tarvittaessa pyrkiä mahdollisuuksien mukaan hankkimaan itselleen sijainen myös muulla tavoin, esimerkiksi puhelimitse. Ensimmäisenä ilmoittautunut syyttäjätutkinnanjohtaja huolehtii sijaistamisesta. Hänen tulee aloittaa sijaistaminen välittömästi. 

Valtakunnansyyttäjän toimisto voi myös jakaa sijaistamisen useamman ilmoittautuneen syyttäjätutkinnanjohtajan kesken.

Muista vuorolistaan tehtävistä muutoksista kuin syyttäjätutkinnanjohtajien keskinäisistä varallaolovuorojen vaihdoista päättää valtakunnansyyttäjän toimisto.

Varallaolovuorojen vaihdoista syyttäjätutkinnanjohtajien kesken sekä tarpeesta tehdä valtakunnansyyttäjän toimiston toimesta muita muutoksia vuorolistaan on ilmoitettava mahdollisimman aikaisessa vaiheessa valtakunnansyyttäjän toimistoon.

Varalla olevan syyttäjätutkinnanjohtajan on oltava varallaoloaikana tavoitettavissa puhelimella valtakunnallisessa poliisirikosasioiden tutkinnan-johtajien päivystysnumerossa (sähköpostiosoite [email protected] on käytettävissä syyttäjätutkinnanjohtajien tiedottamista varten). Varallaolijan on myös huolehdittava valmiudestaan päästä viivytyksettä käyttämään syyttäjätutkinnanjohtajan työvälineisiin kuuluvia tietojärjestelmiä, koska varallaoloaikana hoidettavaksi tulevat asiat voivat vaatia myös niissä tehtäviä toimenpiteitä.

Varallaolovuoronsa päättävän syyttäjätutkinnanjohtajan on soittamalla seuraavalle varalla olevalle syyttäjätutkinnanjohtajalle tai muulla tavalla varmistauduttava siitä, että tämä on varallaolovuoronsa alettua tavoitettavissa päivystysnumerosta.

4.2 Varalla olevan poliisirikosasioiden tutkinnanjohtajan tehtävät

Esitutkintaviranomaisen tulee virka-ajan ulkopuolella ilmoittaa mahdollisesta poliisirikoksesta varalla olevalle syyttäjätutkinnanjohtajalle, joka voi tarvittaessa jo ennen varsinaisen syyttäjätutkinnanjohtajan määräämistä päättää esitutkinnan tai esiselvityksen aloittamisesta ja määrätä asian edellyttämistä kiireellisistä toimenpiteistä. Mikäli asia ei vaadi kiireellisiä toimia varalla olevalta syyttäjätutkinnanjohtajalta, siitä tehdään ilmoitus valtakunnansyyttäjän toimistoon normaalissa järjestyksessä.

Varalla oleva syyttäjätutkinnanjohtaja ei tee päätöstä siitä, ettei esitutkintaa toimiteta, vaikka katsoisi, ettei rikosta ole syytä epäillä. Koska päätöstä esitutkinnan toimittamatta jättämisestä ei yleensä ole tarpeen tehdä kiireellisesti varallaoloaikana, kuuluu se säännönmukaisen syyttäjätutkinnanjohtajan tehtäväksi, elleivät erityiset syyt tapauskohtaisesti muuta vaadi.

Poliisimies on oikeutettu itsenäisesti suorittamaan eräitä kiireellisiä pakkokeinoja, joita ovat mm. kiinniottaminen (pakkokeinolain 2 luku 1 §), takavarikoitavan esineen tai jäljennettävän asiakirjan haltuunotto (PKL 7 luku 8 §) ja kiireellisissä tapauksissa yleinen kotietsintä, paikanetsintä ja henkilöön kohdistuva etsintä (PKL 8 luku 15 §:n 3 mom ja 8 luku 33 §:n 1 mom), koe nautitun alkoholin tai muun huumaavan aineen toteamiseksi (PKL 9 luku 2 §) sekä henkilötuntomerkkien ottaminen (PKL 9 luku 3 §).

Varallaolovuorossa olevan syyttäjätutkinnanjohtajan on viipymättä ilmoitettava tutkinnanjohtajana suorittamistaan toimenpiteistä aluevastuun perusteella tai muulla perusteella varsinaiseksi tutkinnanjohtajaksi määrättävälle syyttäjälle ja valtakunnansyyttäjän toimistoon. Varallaolovuorossa oleva syyttäjätutkinnanjohtaja ei voi oma-aloitteisesti ottaa varallaoloaikana käsittelemäänsä asiaa hoidettavakseen varsinaisena tutkinnanjohtajana.

Varalla oleva tutkinnanjohtajana toimiva syyttäjä voi tehdä tutkinnanjohtajalle kuuluvia ratkaisuja myös asiassa epäiltyinä olevien muiden henkilöiden kuin poliisimiesten osalta. Sama koskee tapauksia, joissa epäiltyä rikosta ei ole tehty virkatehtävien suorittamisen yhteydessä. Varalla oleva syyttäjätutkinnanjohtaja voi näissä tapauksissa myös päättää, että hän ei tässä vaiheessa ota tutkinnanjohtajuutta itselleen, jolloin kiireellisistä toimenpiteistä päättää poliisi. Syyttäjätutkinnanjohtaja voi silti tarvittaessa ottaa tutkinnanjohtajuuden itselleen myöhemmin.

Varallaolovuorossa oleva syyttäjätutkinnanjohtaja on myös virastoaikana käytettävissä valtakunnansyyttäjän toimiston poliisirikosyksikön syyttäjä-tutkinnanjohtajien tehtäviin, jos nämä ovat lomalla tai muuten estyneitä yhtä aikaa.

4.3 Tietoturvallisuus

Varalla olevan syyttäjätutkinnanjohtajan ja esitutkintaviranomaisen välillä lähetettävät tiedot ovat yleensä salassa pidettäviä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 24 § 1 momentin 3-kohdan nojalla. Lähetettävään aineistoon voi tapauskohtaisesti sisältyä myös muiden salassapitoperusteiden alaisia tietoja. 

Salassa pidettävää aineistoa sähköpostilla lähetettäessä tulee käyttää turvapostia, jonka käyttöohjeet löytyvät intranetistä: 
Turvallisuus > Tietoturvallisuus > Tietoturvallisuusohjeita > TT11. Sähkö-posti > TT11.1 Turvapostin lähettäminen

5 Eurojustin päivystävään koordinaatioon perustuva varallaolo

5.1 Varalla olevat syyttäjät, varallaoloaika ja varallaolon järjestelyt

Eurojustin Suomen osaston varallaolo perustuu Euroopan unionin rikos-oikeudellisen yhteistyön virastosta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (2018/1727) 19 artiklaan. Artiklassa edellytetään, että Eurojustin kunkin jäsenvaltion osastolla toimii ns. päivystävä koordinaatio, jolla on valmius vastaanottaa ja käsitellä sille toimitettuja pyyntöjä kaikkina vuorokauden aikoina. Päivystävään koordinaatioon on oltava mahdollista saada yhteys joka päivä ympärivuorokautisesti. 

Asetus antaa toimivallan hoitaa varallaolotehtäviä vain Suomen osaston kansalliselle jäsenelle, hänen varajäsenelleen ja avustajilleen sekä kansalliselle asiantuntijalle. Nämä henkilöt huolehtivat varallaolosta kukin viikon pituisella vuorollaan. Viikon pääsäännöstä voidaan poiketa, mikäli jokin käytännön tilanne kuten muut työtehtävät, loma, sairaus tai muu sellainen sitä vaatii. 

Jos Eurojust-varallaolija on mukana myös yleisvarallaolossa ja/tai poliisirikosasioiden tutkinnanjohtajien varallaolossa, voi hän Eurojust-varallaolovuoronsa aikana hoitaa myös toista näistä muista varallaolotehtävistä. 

Varallaolovuoro vaihtuu kello 01 Suomen aikaa maanantaina. Varallaoloaikaan kuuluu kaikki muu aika, paitsi arkipäivät kello 09 - 18 Suomen aikaa. Lisäksi varallaoloaikaan kuuluvat ne arkipyhät, jolloin Eurojust on kiinni. Viimeksi mainitut päivät poikkeavat jonkin verran Suomen arkipyhistä, ja näkyvät varallaololistan liitteenä olevasta Eurojustin Public holidays -listasta.

Kansallinen jäsen huolehtii, että varallaolosta on laadittu varallaolovuorolista, ja että varallaolovuorot jakautuvat syyttäjien välillä tasapuolisesti. Syyttäjät voivat vaihtaa vuoroja keskenään. Siitä on ilmoitettava Suomen osaston kansalliselle jäsenelle ja hallinnolliselle avustajalle. Hallinnollinen avustaja tekee tarpeelliset muutokset varallaololistaan.

Jos varallaolija sairastuu tai muusta syystä estyy hoitamasta varallaoloa, hänen tulee ottaa yhteyttä Suomen osaston kansalliseen jäseneen, joka päättää, miten loppuosa varallaolovuorosta hoidetaan. Jos kansallinen jäsen on estynyt hoitamasta asiaa (esim. on lomalla), asiasta päättää kansallisen jäsenen sijainen.

Varallaolovuorolista on toimitettava sähköpostilla valtakunnansyyttäjän toimistoon osoitteeseen [email protected]. Mahdollisista muutoksista tulee ilmoittaa samaan osoitteeseen.

5.2 Varalla olevan syyttäjän tehtävät

Varalla olevan syyttäjän on oltava tavoitettavissa Eurojustin hänen käyttöönsä antamasta puhelimesta kaikkina aikoina varallaoloaikana. Varallaolija vastaa niin Suomen viranomaisilta kuin muiden jäsenvaltioiden osastoilta tuleviin kiireellisiin yhteydenottoihin ja hoitaa tarpeelliset niihin liittyvät toimenpiteet. Yhteydenotot voivat tulla puhelimen lisäksi sähköpostin kautta. Pyydettyjen tietojen välittämisen ja eri valtioiden viranomaisten välisten yhteyksien luomisen lisäksi varallaolija välittää varallaolon aikana tulevia kiireellisiä tutkintamääräyksiä, pidätysmääräyksiä tai muita rikosoikeudelliseen yhteistyöhön liittyviä määräyksiä ja pyyntöjä.

5.3 Tietoturvallisuus

Yhteydenpitoon ja toimenpiteiden hoitamiseen varalla oleva syyttäjä käyttää Eurojustin puhelinta ja sähköpostia, koska käsiteltäviin tietoihin sovelletaan Eurojustin tietoturvasäännöksiä.

6 Varallaolokorvaus

Varallaolosta tässä ohjeessa tarkoitetuissa varallaolojärjestelmissä maksettavista korvauksista määrätään erikseen (valtakunnansyyttäjän päätös syyttäjien varallaolokorvauksista 21.1.2022, dnro 112/13/20).

7 Ohjeen seuranta ja kehittäminen

Ohjetta päivitetään tarvittaessa ja viimeistään silloin, kun AIPA-järjestelmä on otettu käyttöön Syyttäjälaitoksessa. Ohjeen edelleen kehittämiseksi pyydän ohjeen käyttäjiä lähettämään palaute- ja kehittämisehdotuksiaan valtakunnansyyttäjän toimiston virastopostiin ([email protected]).

Valtakunnansyyttäjä
Raija Toiviainen

Valtionsyyttäjä
Anssi Hiivala