VKS:2007:1 Talousrikosasioiden käsittelyn tehostaminen

YLEINEN OHJE SYYTTÄJILLE
VKS:2007:1
Dnro 2/31/07
Annettu 15.1.2007
Säädösperusta YSL 3 § 2 mom.
Voimassa 15.1.2007 alkaen

1. Päätoimisten talousrikossyyttäjien juttujako

Syyttäjälaitoksen 1.4.2007 voimaan tuleva organisaatiouudistus on otettava huomioon myös talousrikosasioiden käsittelyssä. Uudet suuremmat syyttäjänvirastot pystyvät entistä paremmin itsenäiseen toimintaan. Uusi organisaatio antaa syyttäjänvirastoille aiempaa paremmat edellytykset huolehtia itse myös talousrikosasioihin erikoistumisesta.

Organisaatiouudistuksessa siirretään päätösvaltaa ja vastuuta keskusvirastolta paikallistasolle. Päätoimiset talousrikossyyttäjät ovat kuitenkin valtakunnallinen voimavara, jonka yhdenmukaisesta ja koko maan tarpeet arvioiden tarkoituksenmukaisesta käyttämisestä vastuu on keskeisesti Valtakunnansyyttäjänvirastolla. Tämän vuoksi Valtakunnansyyttäjänvirasto seuraa tiiviisti päätoimisten talousrikossyyttäjien toimintaa ja ratkaisukäytäntöä.

Lisäksi syyttäjänvirastojen kesken mahdollisesti syntyvät erimielisyydet tietyn talousrikosasian käsittelypaikasta tai siihen kohdennettavista syyttäjävoimavaroista voidaan saattaa Valtakunnansyyttäjänviraston ratkaistavaksi. Valtakunnansyyttäjänvirasto voi muutoinkin tarvittaessa ottaa talousrikossyyttäjien työnjakoa koskevan kysymyksen ratkaistavakseen.

Organisaatiouudistuksen voimaantullessa 1.4.2007 siirretään nykyään Valtakunnansyyttäjänviraston hoitama Etelä-Suomen läänin alueella toimivan poliisin esikäsittely-yksikön tutkimien vaativien talousrikosasioiden syyttäjille jakaminen Helsingin, Länsi-Uusimaan, Itä-Uusimaan ja Kanta-Hämeen syyttäjänvirastoille. Näiden yksiköiden päälliköiden ja apulaispäälliköiden tehtävien määrittämisessä on näin ollen otettava huomioon myös talousrikossyyttäjien juttujako ja työn ohjaus, mikä edellyttää ao. vastuuhenkilöltä hyvää perehtyneisyyttä vaativiin talousrikosasioihin.

2. Valtakunnansyyttäjänviraston suorittama seuranta

Päätoimisten talousrikossyyttäjien voimavarojen kohdentaminen valtakunnalliset tarpeet huomioon ottaen oikein edellyttää jatkuvaa seurantaa. Rajallisia talousrikossyyttäjävirkoja ei käytännössä voida koskaan sijoittaa niin, että voimavarojen jako olisi täysin yhdenmukaista. Lisäksi juttukannan muutokset voivat antaa aiheen tilapäiseen tai pitempiaikaiseen voimavarojen tasoittamiseen taikka siirtoon.

Näistä syistä päätoimisten talousrikossyyttäjien tulee vuoden 2007 alusta alkaen toimittaa Valtakunnansyyttäjänvirastoon puolivuosittain (kesäkuun ja joulukuun loppuun mennessä) a) raportti päättyneen vuosipuoliskon toiminnasta ja samalla b) suunnitelma tulevan vuosipuoliskon toiminnasta.

Nämä tiedot annetaan vakiokaavakkeella. Talousrikossyyttäjien ns. arska-tietokantaan perustuvan seurannan tueksi tarvitaan lisätietoa ensisijaisesti syyteharkinnassa olevan juttukannan luonteesta ja tiedossa olevista tulevista istuntopäivistä. Myös päättyneen jakson osalta tieto istuntopäivistä tulee toistaiseksi ilmoittaa manuaaliseurannan perusteella, koska tietokannasta ei tällä hetkellä saada istuntopäivistä ajallisesti oikein kohdennettuja lukumääriä.

Puolivuotisilmoituksiin ja edellä mainittuun tietokantaan perustuvan seurannan ohella Valtakunnansyyttäjänvirasto suorittaa myös muuta seurantaa ja vähintään joka toinen vuosi päätoimisten talousrikossyyttäjien toiminnan tarkastuksen.

3. Talousrikossyyttäjien henkilökohtaisen suorituksen arvioinnit

Päätoimisten talousrikossyyttäjien tehtävien edellä kuvattu valtakunnallinen luonne edellyttää sitä, että palkkausjärjestelmän suoritusarvioinnissa heitä tarkastellaan ryhmänä. Kunkin suoritusta tulee siis arvioida suhteessa toisiin talousrikossyyttäjiin

Arviointi tapahtuu sekä paikallisella että valtakunnallisella tasolla seuraavasti:

• arvioinnin yleisistä linjakysymyksistä järjestetään Valtakunnansyyttäjänvirastossa apulaisvaltakunnansyyttäjän puheenjohdolla kokous ennen syyttäjäkohtaisia, paikallistasolla tapahtuvia arviointeja;
• syyttäjänviraston työjärjestyksestä riippuen joko viraston päällikkö tai apulaispäällikkö suorittaa arvioinnin;
• arviointien tulokset toimitetaan Valtakunnansyyttäjänvirastoon, minkä jälkeen tarvittaessa linjakysymyksiin palataan vielä uudelleen joko virastokohtaisesti tai valtakunnallisesti;
• talousrikossyyttäjien kuten muidenkin syyttäjien osalta arvioinnin vahvistaa apulaisvaltakunnansyyttäjä.

4. Osatoimiset talousrikossyyttäjät

Osatoimisten talousrikossyyttäjien toimintaa jatketaan ja tehostetaan tulevina vuosina. Tälle järjestelmälle tarvitaan entistä systemaattisemmat muodot mm. siksi, että toimiminen osatoimisena talousrikossyyttäjänä voi vaikuttaa myös ao. syyttäjän palkkaukseen.

Pääosin tämä toiminnan uudelleenjärjestely siirtyy toteutettavaksi uusissa syyttäjänvirastoissa vuoden 2007 aikana. Virastojen esitykset osatoimisten talousrikossyyttäjien toiminnan järjestämisestä on tehtävä Valtakunnansyyttäjänvirastolle viimeistään vuoden 2007 syksyllä pidettäviä tulosneuvotteluja varten.

Osatoimisten talousrikossyyttäjien toiminnan järjestäminen uusissa syyttäjänvirastoissa ei ole sidottu jo toteutettuun mentorointikokeiluun. Mentoroinnista saatuja kokemuksia ja mentorointia voidaan kuitenkin hyödyntää toiminnan suunnittelussa ja tulevassa toiminnassa. Osatoimisten talousrikossyyttäjien tarvetta on arvioinut myös vuoden 2007 talousarvioon sisältyneen, talousrikosasioiden käsittelyn tehostamiseen osoitetun määrärahan käyttöä pohtinut syyttäjälaitoksen työryhmä. Myös tätä mietintöä voidaan hyödyntää valmistelussa.